Tyyli ja ilmaisutapa ovat verkkoviestinnässä tärkeä imagotekijä, koska huoliteltu kieliasu luo itse palvelukonseptin ja visuaalisen ilmeen lisäksi mielikuvia yrityksen toiminnasta ja kirjoittajan asiantuntemuksesta. Sama pätee myös julkisen sektorin viestintään. Yhtä hyvin blogitekstin tai romaanin käsikirjoituksen tulee olla tiivistä, tarkkaa ja huoliteltua, jotta se pystyy vetoamaan lukijaan. Yleensä kirjoittaja tulee kuitenkin sokeaksi omalle tekstilleen. Siksi sen kirjoittamisessa kannattaa pitää taukoja, palata siihen uudelleen, tehdä korjauksia ja viimeistellä moneen kertaan. Lopuksi teksti on aina hyvä tarkistuttaa ulkopuolisilla henkilöillä, jotka näkevät sen ehkä toisin silmin. Hyvä teksti on luontevaa yleiskieltä, eikä ”kulu” lukijan silmissä.

Tutkimusten mukaan satunnaisen verkkovierailijan keskittymiskyky digitaalisessa maailmassa on kutistunut muutamaan sekuntiin. Tämän takia teksti tarvitsee useimmiten juuri tiivistämistä ja rakenteen selkeyttämistä niin, että itse pääasia aukenee lukijalle heti etusivun ensimmäisessä kappaleessa. Eli rakkautta ensi klikkauksella – tai sitten ei. Koska liian pitkä teksti karkottaa lukijat helposti, kannattaa vähemmän tärkeät asiat kirjoittaa etusivulle viimeiseksi, jättää kokonaan pois, tai linkittää alasivuille.

Yhtiöstä saattaa saman päivän aikana lähteä kymmenittäin uutiskirjeitä, tarjouksia, mainontaa ja sähköpostiviestejä. Mitä väliä tyylillä tai pienillä kielioppivirheillä sitten on, jos viesti kuitenkin menee perille? Ehkä näin, mutta virheetön kieliasu antaa samalla vastaanottajalle kuvan kirjoittajan asiantuntemuksesta ja luotettavuudesta. Sekava viestintä tai kapulakieliset ilmaisut taas aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Kyse on siis mielikuvista, eli ei ainoastaan mitä sanotaan, vaan MITEN.

Oikean tyylilajin valinta riippuu viestinnälle asetetuista tavoitteista. Jos halutaan korostaa omaa asiantuntijuutta, on hyvä käyttää neutraalia yleiskieltä alusta loppuun, jos taas vakuuttaa, niin retoriset tehokeinot tai puhekieliset ilmaisut ovat sallittuja. Esimerkkeinä politiikan kieli tai mainonta, jonka tyyli on yleiskieltä kuvailevampaa (paljon substantiiveja, rinnastuksia ja adjektiiveja), henkilökohtaisempaa (yksikön toinen persoona), ohjailevampaa tai suggestiivisempaa (toimintakehoitukset, imperatiivimuoto) ja jossa pyritään yleiskieltä tiiviimpään ilmaisuun (yhdyssanat, lyhyet lauseet). Uskottavuuden kannalta tyylin tai puhesävyn valinnassa kannattaa olla johdonmukainen (esim. yhdenmukainen viestintästrategia, tyyli ja sanavalinnat yrityksen sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa).

Oikeakielisyyden lisäksi tekstin olisi myös kyettävä puhuttelemaan vastaanottajaa. Henkilökohtaisessa Facebook – postauksessa on hyvä käyttää erilaista tyyliä kuin yrityksen verkkosivuilla, syntymäpäiväonnitteluissa toisenlaista sävyä kuin työhakemuksessa jne.

Yleisimmät virheet tekstissä ovat pieniä kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheitä, kuten monimutkaisia ja pitkiä lauserakenteita, yhdyssanavirheitä, toistoa, välimerkkien puuttumisia tai tekstin rönsyilyä asian vierestä. Niinpä esimerkiksi seuraava tekstikappale:

”Nokian vakaa ensimmäisen neljänneksen tulos osoitti laajaa kannattavuuden parannusta edellisvuoteen verrattuna, kun muutostoimenpiteemme ja tuotekustannusten vähennystoimemme alkoivat vaikuttaa … Ilmoitimme myös johtavista uusista ratkaisuista neljänneksen aikana. Näihin sisältyi ainutlaatuinen lähestymistapa dynaamiseen taajuuksien jakoon, joka on nyt testikäytössä tietyillä merkittävillä asiakkailla ja jonka odotetaan tulevan saataville suuressa mittakaavassa kesän kuluessa DSS-kyvykkäiden mobiililaitteiden saatavuuden mukaisesti.”¹

… voitaisiin selkeyttää ja tiivistää lyhyempään muotoon:

Nokian ensimmäisen neljänneksen tulos parantui merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, kun tuotantokustannuksia alennettiin. Dynaamisten taajuuksien jako on nyt merkittävimpien asiakkaidemme testikäytössä, ja taajuuksien saatavuutta tullaan parantamaan kesän kuluessa.

Väärä sanajärjestys tai pronominien ja pilkun huolimaton käyttö saattavat myös muuttaa lauseen alkuperäistä, haluttua merkitystä. Tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoiminto ei useinkaan tunnista näitä muutoksia, jos teksti on kieliopillisesti oikein ja toimii yhtä hyvin esimerkiksi joka- tai mikä-pronominilla, pilkulla tai ilman:

”Tieteellisestä kirjoittamisesta laadittiin ohjeet, joita oli odotettu kauan.” (Pronomini joita viittaa sanaan ohjeet, ja odottaminen kohdistuu tässä nimenomaan puuttuviin ohjeisiin).

”Tieteellisestä kirjoittamisesta laadittiin ohjeet, mitä oli odotettu kauan.” (Pronomini mitä viittaa laajemmin koko edeltävään lauseeseen. Eli oli odotettu kauan sitä, että joku laatisi kyseiset ohjeet).

”Klikkaa tästä toiselle turvalliselle sivustolle” vai ”Klikkaa tästä toiselle, turvalliselle sivustolle”? Edellisessä lauseessa molemmat sivustot ovat turvallisia, jälkimmäisessä vain toinen.

Demokratiassa on tärkeää, että kaikki ymmärtävät omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja saavat halutessaan tiedon julkisen sektorin tuottamista palveluista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi erilaisten etuuksien hakemista ja saamista koskevat toimintaohjeet on kirjoitettu helposti omaksuttavaan muotoon. Valitettavan usein virkakielessä esiintyy kuitenkin monimutkaisia, pitkiä lauserakenteita, yleiskielestä poikkeavia käsitteitä ja toistoa. Pitkiä määriteketjuja on hankala purkaa (kursivointi minun):

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä sekä biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia.”²

Mutta esimerkiksi Kelan ohje:

”Vakuutetulla on oikeus saada korvausta lääkekustannuksista sen jälkeen, kun vakuutetun tämän luvun mukaan korvaukseen oikeuttavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvauksen perusteena olevat kustannukset ylittävät 50 euroa saman kalenterivuoden aikana (alkuomavastuu).”³

… voitaisiin kirjoittaa lyhyempään muotoon:

Vakuutetulla on oikeus saada korvausta lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannuksista, jos ne ylittävät 50 euroa saman kalenterivuoden aikana (alkuomavastuu), ja jos nämä kustannukset oikeuttavat korvauksiin.

Tai entä tämä:

”Kertomus ja sen salainen osio on laadittu Poliisihallituksessa. Kyseinen kertomus toimii samalla yllä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuna sisäministeriön kertomuksena eduskunnan oikeusasiamiehelle.”⁴

Kertomus ”toimii” tekstissä siis ”kertomuksena,” mutta asia voitaisiin helposti ilmaista lyhyemmin esimerkiksi näin:

Poliisihallituksen laatima ja yllä mainituissa lainkohdissa mainittu kertomus on osoitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Huoliteltu kieliasu ja oikeakielinen käännös ovat tärkeitä mielikuvatekijöitä myös medioiden uutisoinnissa, jossa tyypillisimmät ongelmakohdat ovat pitkät lauserakenteet ja oikeinkirjoitusvirheet. Joskus asiasisällön tiivistäminen muutaman sanan otsikkoon tuottaa myös tahattomia kielikukkasia.

Kieli on paitsi viestinnän myös ajattelun väline, ja ajatusmalleihin liittyvät ennakko-oletukset taas monella tapaa kulttuurisidonnaisia. Esimerkiksi konekielinen kääntäjä ei useinkaan ymmärrä suomen kielelle ominaisia ilmaisuja, vivahteita, slangisanoja, metaforia tai kontekstia – toisin sanoen sitä, mihin asiayhteyteen, vuorovaikutustilanteeseen tai keskusteluun teksti liittyy. Myös nykyinen, tekoälyä ja neuroverkkoja hyväkseen käyttävä Google Kääntäjä tekee virheitä. Suomen kieli poikkeaa sekä sanastoltaan että rakenteeltaan eurooppalaisista kielistä. Sen sijaan samaan kieliryhmään kuuluvien kielten kohdalla (esim. italia – ranska – italia) tarkkuus on huomattavasti parempi.

Esimerkiksi lause ”Kelasin, että mitähän tuokin lause tarkoitti” on Google Kääntäjän mukaan englanniksi I wound up with what that phrase meant (”Päädyin siihen, mitä tuo lause tarkoitti”) ja ranskaksi J’ai fini par comprendre ce que signifiait cette phrase (”Ymmärsin vihdoin, mitä tämä lause tarkoitti”).

The New York Timesissa julkaistusta Barack Obaman puheesta

”I did hope, for the sake of our country, that Donald Trump might show some interest in taking the job seriously; that he might come to feel the weight of the office and discover some reverence for the democracy that had been placed in his care …”⁵

… julkaistiin etukäteen katkelmia myös Ilta-Sanomien ja MTV:n uutisissa (kursivointi minun):

”Toivoin maamme puolesta, että Donald Trump näyttäisi jotain kiinnostusta ottamaan työnsä vakavasti, että hän tuntisi kanslian painoarvon ja löytäisi kunnioitusta demokratialle, joka oli asetettu hänen huomaansa, Obaman on määrä sanoa kokouksessa New York Timesin mukaan.”⁶

Kun tekstin syöttää Google Kääntäjään, saadaan tulokseksi:

”Toivoin maamme vuoksi, että Donald Trump saattaa osoittaa kiinnostusta ottaa työ vakavasti; että hän saattaisi tuntea toimiston painon ja havaita kunnioitusta hänen hoidossaan olleelle demokratialle …”

Oikeakielinen, sekä kontekstin että tyylilajin huomioonottava manuaalinen käännös voisi tässä olla:

”Toivoin maamme puolesta, että Donald Trump olisi kiinnostunut ottamaan työnsä vakavasti; että hän ymmärtäisi virkatehtäviensä merkityksen ja osoittaisi hieman kunnioitusta demokratialle, jonka suojeleminen on annettu hänen tehtäväkseen …”

Oikeakielisyys on verkkoviestinnässä tärkeä imagotekijä, koska sanavalinnat luovat mielikuvia sekä otsikon kuvaamasta aiheesta että kirjoittajasta itsestään. Puolihuolimattomasti käännetty tai kirjoitettu teksti alkaa helposti elämään omaa elämäänsä sen julkaisemisen jälkeen. Kirjoittaja on ”sokea” tekstilleen myös siksi, että tekstin sisäiset viittaussuhteet ja intentiot ovat hänelle selviä (tarvitsematta niitä tarkemmin selittää), mutta eivät välttämättä lukijalle. Jokainen lukija näkee tekstin omasta kokemusmaailmastaan käsin, ja tekstin luetuttaminen ulkopuolisella, aiheesta tietämättömällä henkilöllä tuo aina uutta perspektiiviä ja näkökulmaa omaan kirjoittamiseen.